Unkari Info - Kaikki tieto Unkarista ja Budapestistä -

Unkarin tunnetuimpia säveltäjiä ovat muun muassa lapsinero ja pianovirtuoosi Franz Liszt, historiallisia oopperoita säveltänyt Ferenc Erkel sekä erityisesti György Ligeti, jonka sävellykset pääsivät Stanley Kubrickin elokuvien (2001:Avaruusseikkailu 1968, Hohto 1980, Eyes Wide Shut (1997) myötä suuren yleisön tietoisuuteen.

 

Muita tunnettuja säveltäjiä ovat etnomusikologit Zoltán Kodály ja Béla Bartók sekä yhä elossa oleva György Kurtág.

Unkarin nykykirjailijoista tunnetuimpia ovat Péter Esterházy, Sándor Márai, Péter Nádas sekä vuonna 2002 Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittanut Imre Kertész. Heidän teoksensa ovat menestyneet myös Unkarin rajojen ulkopuolella, etenkin Keski-Euroopassa, jossa Máraita ja Kertésziä arvostetaan jopa varauksettomammin kuin Unkarissa.

 

Unkarin kirjallisuuden klassikoita tunnetaan Unkarin ulkopuolella varsin vähän. Tunnettuja ovat mm. paronitar Emma Orczyn Punainen neilikka sekä Ferenc Herczegin romaanit, esim. Gyurkovicsin tytöt. Unkarilaiset ovat perinteisesti arvostaneet runoutta enemmän kuin proosaa, ja useimmat klassikkokirjailijoista olivatkin ennen kaikkea runoilijoita. Kuuluisimpia runoilijoita ovat Sándor Petőfi, János Arany, Endre Ady, Mihály Babits, Dezső Kosztolányi, Attila József ja János Pilinszky. Muita merkittäviä kirjailijoita ovat Zsigmond Móricz ja Gyula Illyés.

Unkari on myös tunnettu elokuvamaa. Tästä ansio kuuluu erityisesti Miklós Jancsólle, joka nosti maansa elokuvan kansainväliseen tietoisuuteen 1960-luvulla. Miehet ilman toivoa (1966), Punaiset ja valkoiset (1967), Hiljaisuus ja huuto (1968) sekä Punainen psalmi (1971) ovat elokuvia, joissa Jancsó käsitteli maansa väkivaltaista historiaa. Elokuvien taustoina olivat niin Itävalta-Unkarin sisäiset ristidiidat kuin myös ensimmäinen ja toinen maailmansota.

 

Jancsón elokuvat on tyypillisesti kuvattu cinemascope-versioina ja leikkauksia niissä on harvinaisen vähän (muun muassa elokuva Eletra (1974) koostuu vain 12 otoksesta). Laajakuvakamera seuraa ihmisiä, zoomaa pieniin yksityiskohtiin ja vetäytyy lopulta laajaan panoraamakuvaan taustana Unkarin pusta. Näin ollen elokuvanhistorijoitsien piirissä aavaa puutonta pustaa kutsutaankin "jancsolaiseksi maisemaksi". Jancsó oli vieraana Sodankylän elokuvajuhlilla 2002.

 

Jancsón lisäksi toinen merkittävä unkarilainen elokuvaohjaaja on István Szabó, joka tuli erityisesti tunnetuksi Klaus Mann-filmatisoinnista Mephisto (1981). Se on yhä ainoa Oscar-palkinnon saanut unkarilainen elokuva. Pääosaa, traagista natsien nurjertamaa teatterinäyttelijää elokuvassa esitti Klaus Maria Brandauer, jolle Mephisto merkitsi kansainvälistä tähteyttä. Brandauerin kanssa Szabó teki vielä elokuvat Eversti Redl (1985) ja Hanussen (1989), joiden jälkeen hän päätyi tekemään kansainvälisiä menestyselokuvia yhdessä Ralph Fiennesin (Sunshine 1999), Harvey Keitelin (Tapaus Furthwängler 2001) ja Jeremy Ironsin (Being Julia 2004) kanssa.

 

Unkarissa on myös syntynyt ja uransa aloittanut elokuvaohjaaja Manó Kertész Kaminer, josta myöhemmin tuli amerikkalainen menestysohjaaja Michael Curtiz. Hänen lisäkseen Unkarista on noussut useita näyttelijöitä Hollywoodin tähtitaivaalle, kuten Bela Lugosi ja Zsa Zsa Gabor (Sári Gábor).

Unkarilainen ruoka on suomalaiseen makuun mausteista, jopa tulista, usein myös suolaista ja rasvaista. Unkarilainen keittiö onkin tunnettu erityisesti liharuoistaan. Yksi tavallisimmista ja tunnetuimmista ruoista on kansallisruoaksikin kutsuttu pörkölt, eräänlainen käristys, joka voidaan valmistaa joko sian- tai naudanlihasta. Ruoan nimi on peräisin verbistä pörkölni, joka tarkoittaa lihan paistamista rasvassa sipulin ja paprikajauheen kera. Pörköltin ohessa tarjottavat lisukkeet vaihtelevat alueittain.

 

Suomessa sekä myös muualla Unkarin ulkopuolella tämäntapaista ruokaa kutsutaan usein gulassiksi, mutta tämä nimitys on peräisin eri ruoasta: Unkarissa tarjottava gulyás tai gulyásleves on paprikainen lihakeitto, jonka liha paistetaan aluksi samaan tapaan kuin pörköltissä, mutta paistamisen jälkeen kattilaan kaadetaan vettä. Lisäksi keittoon kuuluu myös perunaa ja kuminaa. Tähän ruokaan käytetään perinteisesti ainoastaan naudanlihaa, mikä selittyy ruoan nimellä: gulyás merkitsee karjapaimenta. Gulassikeittokin on monille unkarilaisille ja ulkomaalaisille juuri Unkarin kansallisruoka.

Unkarin tunnetuin mauste on paprika, jota käytetään jauhettuna runsaasti unkarilaisissa ruoissa. Esimerkiksi gulassikeitto on siihen lisätyn paprikajauheen vuoksi voimakkaan punaista. Paprikaa käytetään sekä tuoreena, kuivattuna, jauhettuna tai soseena.

 

Yleisiä ovat myös kanaruoat, erityisesti paprikás csirke eli paprikakana, joka valmistetaan pitkälti samaan tapaan kuin pörkölt. Samantapainen ruoka on myös paprikás krumpli, eli paprikaperuna, siinä lihan asemesta voidaan käyttää makkaraa tai vain silavaa. Suolattu ja paprikalla maustettu tai savustettu silava eli szalonna on myös olennainen osa unkarilaisen ruoan valmistuksessa.

 

Tunnetuimpia unkarilaisia juomia ovat viinit sekä hedelmäviina eli pálinka. Viineistä tunnetuimpia ovat Tokajin viinit, erityisesti jälkiruokaviini Tokaji Aszú "Viinien kuningas, kuninkaiden viini". Tokajin viinejä tuotetaan Koillis-Unkarista Kaakkois-Slovakiaan ulottuvalla Tokajin viinialueella, ja ne ovat EU:n suojelemia alkuperäistuotteita. Suomalaisille lienee tuttu myös Egerin viinialueelta peräisin oleva Egri Bikavér ("Egerin häränveri"). Tätä ennen varsin arvostettua viiniä tuotiin 1970-luvulla halpaerinä Suomeen pullotettavaksi, ja se sai kansan suussa lisänimen "Erkin pikakivääri". Punaviinialueista Villány ja Szekszárd ovat jo ohittaneet Egerin kuuluisan ja tunnetuimman luettelossa.

Matkailijan kannattaa maistaa myös maan erikoisuutta, mustaa ja karvasta Unicum–yrttilikööriä. Kaikkia alkoholeja on saatavissa tavallisista ruokakaupoista, mutta usein hyllyillä on erilaisia halpoja pálinkajäljitelmiä. Hedelmäviina pálinka on myös suojeltu nimitys, ja sen vuoksi halpaviinoista käytetään nimitystä "pálinkan makuinen alkoholijuoma" tms. Aito, sikurinmakuinen ja hedelmäinen, pálinka on kokenut renessanssin viime vuosien aikana, ja myös hinnat ovat nousseet sen mukaisesti. Yleisimpiä ovat luumu- eli szilvapálinka, persikka- eli barackpálinka ja päärynä- eli körtepálinka.

Unkarin tunnetuimmat päivälehdet ovat liberaali Magyar Hírlap, porvarillinen Magyar Nemzet sekä sosialistiset Népszabadság ja Népszava. Kuuluisimpiin aikakauslehtiin kuuluvat mm. kirjallisuutta ja politiikkaa käsittelevä liberaali Élet és Irodalom, talouslehti Heti Világgazdaság (HVG), porvarilliset poliittiset aikakauslehdet Heti Válasz ja Demokrata, liberaalit poliittiset aikakauslehdet 168 óra ja Beszélő, naistenlehti Nők Lapja ja katolinen aikakauslehti Igen.

Kansallisen televisioyhtiön Magyar Televízión (MTV) kanavien lisäksi Unkarissa on lukuisia yksityisiä televisiokanavia, kuten ATV, RTL Klub, Minimax ja Duna TV. Duna TV on ollut näistä kanavista tunnetuin Euroopan ulkopuolella, sillä tämä satelliittikanava lähettää paljon myös ulkounkarilaisille suunnattua ohjelmaa. Huhtikuussa 2006 aloitti Duna TV:n toinen kanava, Duna TV II Autonómia, joka on erikoistunut Euroopan maiden vähemmistöjen asioihin. Tähän tarkoitukseen sitä rahoitetaan EU-tuilla. Yleisradioyhtiön radiokanavat ovat Kossuth Rádió (politiikkaa, kulttuuria, kirjallisuutta), Bartók Rádió (klassista musiikkia) ja Petőfi Rádió (viihdettä, reportaaseja, suoria lähetyksiä). Näiden lisäksi on monia eri kohderyhmille suunnattuja yksityisiä radiokanavia, kuten Danubius, Sláger Rádió, Tilos Rádió, Info-Rádió ja englanninkielinen Radio Bridge. TV- ja radiolupamaksut poistettiin Unkarissa vuonna 2003.

Unkarilaiset ovat ylpeitä keksinnöistään, joita ovat mm. Rubikin kuutio, äänetön tulitikku sekä epäeuklidinen geometria. Unkarista ennen toista maailmansotaa lähteneiden unkarilaisten keksijöiden aikaansaannoksiin kuuluvat lisäksi mm. hologrammi, kuulakärkikynä, vetypommin teoria sekä BASIC-ohjelmointikieli. Unkarista lähti kasvavan antisemitismin vuoksi monia juutalaisia tiedemiehiä, mm. kolme Yhdysvalloissa merkittävän uran tehnyttä matemaatikkoa: Erdősin luvusta tunnettu Paul Erdős, Eugene Wigner sekä John von Neumann, eräs tietotekniikan edelläkävijöistä.