Maan rajat
Unkarin rajojen pituus on yhteensä 2217 km. Tämä jakautuu eri naapurimaiden kesken seuraavasti:
Itävalta: 366 km
Slovakia: 669 km
Ukraina: 103 km
Romania: 443 km
Serbia: 151 km
Kroatia: 329 km
Slovenia: 102 km
Alangot
Tonava jakaa Unkarin kahteen toisistaan poikkeavaan osaan. Tonavan länsipuolella, Unkarin luoteiskulmassa sijaitsee Unkarin Pieni alanko, ja Tonavan itäpuolella levittäytyy Unkarin Suuri alanko. Pienen alangon maasto on vaihtelevaa. Sille on ominaista kevyt kumpuilevuus ja pienet kukkulat. Hedelmällisen lössimaan ja leudon ilmaston ansiosta alueella voidaan mainiosti harjoittaa maanviljelyä.
Suuri alanko kattaa lähes puolet Unkarin pinta-alasta. Se on laaja, hyvin tasainen alue, jonka maa-aines koostuu veden kuljettamista kivistä ja hiekasta. Tisza-joen varrelle ovat tyypillisiä tulvatasanteet ja yksittäiset metsäsaarekkeet. Tulvatasanteiden kuivattaminen ja metsien raivaus ovat johtaneet maaperän lisääntyvään suolaantumiseen. Tällä lailla on syntynyt myös Unkarin pusta, jolle ovat tyypillisiä erillään sijaitsevat maatilat ja laidunkarjaan pohjautuva maatalous. Laajamittaisten kastelutoimenpiteiden ansiosta Suurelle alangolle on luotu uusia, hedelmällisempiä alueita, joilla voi viljellä mm. tupakkaa, maissia ja auringonkukkia. Alkuperäistä pustaa halutaan toisaalta myös suojella: Hortobágyin kansallispuisto on perustettu tätä tarkoitusta varten.
Vuoristo
Kékes (1014 m)
Unkarin vuoristo koostuu keskivuoristoista, joiden ketju ulottuu Koillis-Unkarin Bükk-vuoristosta Länsi-Unkarin Bakony'iin. Keskivuoristojen maasto on korkeimmilla kohdilla lähes poikkeuksetta tiheää lehtimetsää. Rinteet ja laaksot ovat hedelmällisiä, mikä mahdollistaa viljan, hedelmien ja viinin viljelyn. Keskivuoristojen laidoilla sijaitsevat kuumat lähteet sekä Bakony'in ja Mátran vulkaaniset kivilajit ovat merkkinä menneiden aikojen vulkaanisesta toiminnasta. Muutoin keskivuoristojen maaperä koostuu dolomiitista ja kalkkikivestä. Lounais-Unkarissa kohoaa metsäinen Mecsek-vuoristo ympäristöstään erottuen 682 m:n korkeuteen. Unkarin korkein kohta, Kékes sijaitsee Mátra-vuoristossa.
Korkeuseroja:
Korkein kohta: Kékes Mátra-vuoristossa, 1014 m merenpinnan yläpuolella
Matalin kohta: Tiszan varrella, 78 m merenpinnan yläpuolella
Noin puolet maan pinta-alasta on Suuren alangon vuoksi alle 120 m merenpinnan yläpuolella
[muokkaa]Kaupungit
Budapest
Unkarin ylivoimaisesti suurin kaupunki on pääkaupunki Budapest, jossa asuu n. 1,9 milj. ihmistä eli n. 17% Unkarin asukkaista. Viisi seuraavaksi suurinta kaupunkia ovat Debrecen ja Miskolc (n. 200 000 asukasta), Szeged ja Pécs (n. 165 000 asukasta) sekä Győr (130 000 asukasta).
Joet
Pisin joki Unkarin valtion alueella on Tonava (unk. Duna), jonka varrella sijaitsee lukuisia kaupunkeja, mm. Komárom, Esztergom, Budapest, ja Dunaújváros. Tonava virtaa aluksi lännestä itään Unkarin ja Slovakian rajajokena, tekee Visegrádin kohdalla n. 90°:n mutkan ja virtaa sitten etelään kohti Serbiaa. Toinen pitkä joki Unkarin alueella on Tisza. Sen varrella sijaitsevia suuria kaupunkeja ovat Tokaj, Szolnok ja Szeged. Muita tärkeitä jokia ovat Dráva, Hernád, Kőrös, Mur, Rába, Sajó ja Zala.
Kaikki suuremmat joet saavat alkunsa Unkarin ulkopuolelta: Tonava alkaa Etelä-Saksasta, Tisza Ukrainasta, Mur ja Rába Itävallasta, Dráva Italiasta, Zala Sloveniasta, Hernád Slovakiasta ja Kőrös Transilvaniasta (Länsi-Romaniasta).
Järvet
Unkarin suurin järvi on Länsi-Unkarin Balaton, joka on samalla myös Keski-Euroopan suurin järvi. Balaton on pääkaupunki Budapestin ohella Unkarin tärkein turistialue ennen kaikkea hiekkarantojensa ja kuumien lähteidensä ansiosta.
Toinen tärkeä järvi on Budapestin ja Balatonin välissä sijaitseva Velence, jonka rannat muistuttavat Balatonin rantoja, mutta se ei ole samassa määrin turistien kansoittama. Järven koillisosassa on lintujensuojelualue, joka tarjoaa monelle uhanalaiselle lajille turvallisen elinympäristön. Neusiedler See (unk. Fertő-tó) kuuluu Unkariin ainoastaan osittain: 75% järven pinta-alasta sijaitsee Itävallan valtion alueella. Fertő-Hanságin kansallispuisto kattaa järven Unkarin puoleisen osan sekä sen eteläpuolella sijaitsevat suot ja Hanság-kosteikon. Yhdessä Itävallan puolella sijaitsevan Neusiedler See - Seewinkelin kansallispuiston kanssa se lisättiin vuonna 2001 UNESCOn maailmanperintöluetteloon.
Alföldillä ei luonnollisia järviä juuri ole. Tiszan varressa on kuitenkin muutama tekoallas, joista ylivoimaisesti suurin on Tiszajärvi. Se perustettiin 1975 joen säännöstelyä varten ja vesivarastoksi, mutta nopeasti siitä muodostui Itä-Unkarin suosituin lomakohde. Laajoine kaislikkoineen ja ruoikkoineen se on myös merkittävä vesilintuparatiisi. Allas on 27 km pitkä ja sen pinta-ala on 127 km2. Keskimääräinen syvyys on 1,3 m, syvin kohta 17 m.
Ilmasto
Unkarissa on verrattain kuiva mannerilmasto, jolle ovat tyypillisiä lämpimät kesät ja suhteellisen kylmät talvet. Talvella Unkarin sää voi ajoittain olla yhtä kylmä kuin Suomessa, mutta kevät ja syksy ovat Suomea lämpimämpiä, ja kesällä hellepäivät ovat Suomea yleisempiä. Tammikuun keskilämpötila on −1 °C:n ja −3 °C:n asteen välillä; heinäkuun keskilämpötila puolestaan 21 °C ja 23 °C asteen välillä. Runsaimmat sateet satavat alkukesästä. Sademäärät vähenevät yleensä itään päin mentäessä: Länsi-Unkarissa vuoden keskimääräinen sademäärä on sadetta tuovien länsituulien takia n. 800 millimetriä, kun taas Itä-Unkarissa voi keskimääräinen sademäärä olla kuivina vuosina jopa alle 500 millimetriä.
Kasvisto ja eläimistö
Unkarissa elää n. 45 000 eläinlajia ja 2 200 kasvilajia. Suurin osa näistä on keskieurooppalaisia lajeja, mutta joukossa on myös yksittäisiä pohjois-, itä- ja eteläeurooppalaisia lajeja. 855 eläinlajia ja 535 kasvilajia on virallisesti suojeltu. Harvinaisia, suojeltuja kukkia ovat esim. jouluruusu, tarhapioni ja unkarilainen kylmänkukka (Pulsatilla Pratensis ssp. hungarica).
Unkarin metsät tarjoavat kodin monille villisioille, saksanhirville, ja ketuille. Viljellyillä alueilla sekä alangolla elää paljon rusakoita, fasaaneja, peltopyitä ja viiriäisiä. Syksyllä Unkarin poikki lentää valtavia lintuparvia matkalla pohjoisesta etelään. Näihin kuuluu mm. pääskyjä ja kattohaikaroita. Suojeltuja lintulajeja ovat esim. pitkäjalka, isotrappi ja avosetti.
Unkarin joissa ja järvissä on rikas kalakanta. Tyypillisiä kaloja ovat mm. lahna, karppi ja hauki. Vieraista joista ja järvistä on tuotu ankeriaita ja itäaasialaisia monneja (Silurus asotus), jotka nyt elävät runsaslukuisina Unkarin vesistöissä.
Unkariin on kasviston ja eläimistön suojelemiseksi perustettu yhdeksän kansallispuistoa, 38 maisemansuojelualuetta ja 142 luonnonsuojelualuetta, joiden kokonaispinta-ala on 816 008 ha.
Lähde: Wikipedia
